Kyllä! Olen päättänyt osallistua vuoden 2014 Tahko 240 km matkalle. Itse asiassa tein päätöksen jo edellisenä kesänä ajamani 180 km jälkeen. Jopa heti Tahko viikonloppua seuranneena maanantaina. Kyseinen maanantai kun oli viime kesäisen kisalauantain jälkeen päivä, jolloin varmistui, että 180 km aiheuttama lihaskipu sekä selkäkipujen aikaansaama käppyrä kävelyasento ovat ohi meneviä tuntemuksia. Mieleeni hiipi vääjäämättä, millaiset tulisivat olemaan tuntemukset 240 km jälkeen mikäli pääsee maaliin saakka. Siitä siis pitää ottaa selvää.
Projekti on siis käynnistynyt ajat sitten, mutta virallisesti siitä on uskaltanut mainita vasta nyt. Lupakin on saatu puolisolta :).
Harjoittelu on käynnistetty jo viime syksyllä ja jatkuu hyvällä motivaatiolla. Harjoittelen suunnilleen samoin kuin viime talven ja kevään, mutta lisään muutaman pitkän (150-200km) lenkin säistä ja aikatauluista riippuen.
240 km on pitkä matka jo pelkästään maantiellä ajettuna. Maasto-ajo ja sääolosuhteet lisäävät haastetta jopa moninkertaisesti. Tahkon 60 km reitti ei ole helpoimmasta päästä vaikka tietä ja helppoa polkua tai metsäautouraa siellä on kuitenkin melko paljon. Reitti sisältää kuitenkin kohtullisen pitkiä, rytkyttäviä alamäkiä joissa on monenlaista juurta ja kiveä. Niiden osalta selkä ja yläkroppa joutuu koville etenkin jos pitää reipasta vauhtia. Lisärasitteen tuo korkeuserot: reitillä kiivetään ja lasketaan, kiivetään ja lasketaan moneen kertaan.
Reitti kierretään 240 km kisassa 4 kertaa. Viime kesänä ajamani 3 kierrosta meni reilusti alle tavoiteaikani, mutta neljättä kierrosta en olisi lähtenyt ajamaan vaikka olisi aseella pakotettu. Nyt pitäisi saada treenattua itsensä sille tasolle, että neljännelle kierrokselle lähtee ilman ulkopuolista pakottamista. Siinäpä haastetta kerrakseen ikämiehelle.
Purkan Tahko 240 projekti 
Hienoa päästä seuraamaan valmistautumistasi Tahkon kuninkuusmatkalle. Itse oon aiempien vuosien aikana huomannut, että jopa pääsuoritusta isompi kokemus on ollut matkanteko ja valmistautuminen kauden huippuhetkiin, niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin. Harmillista tässä on nyt vain se, että ei olla mökkinaapureita tulevana Tahkoviikonloppuna (rivitahkot olivat menneet kuin kumille kiville..). Toisaalta, kukapa tuolla nukkua ehtisikään 🙂
Sepä harmillista kun menetetään hyvä naapuri :). No, nähdään ainakin lähtöpaikalla sen aikaa kunnes selkäsi katoaa horisonttiin :).
Mulla taitaa olla melko kuvaamasi kaltaiset fiilikset valmistautumisen ja harjoittelun osalta: pitkää pinnaa ja motivaatiota vaativa matka kohti tavoitetta on itse asiassa suola koko sopassa. Itse tapahtuma tai kisa on kuitenkin varsin lyhyt suoritus harjoittelumäärään suhteutettuna.